torstai 1. lokakuuta 2015

Taiteilija-apurahoista

Julkaistu 28.3.2015 Uuden Suomen Vapaavuorossa.


Olen viime päivinä käynyt vilkasta keskustelua taiteilija-apurahoista ja taiteen julkisesta tukemisesta eri taidepalstoilla. 26.3.2015 olin jopa asiaa käsittelevässä Helsingin Taiteilijaseuran ja Taidemaalariliiton järjestämässä vaalipaneelissa, jossa oli useita eri puolueiden vaaliehdokkaita mukana, sekä eri taiteilijajärjestöjen edustajia. Itse Taidemaalarina olen aina ollut taiteen julkisia tukia vastaan, koske ne vääristävät kilpailua, kohtelevat taiteilijoita erilailla, lisäävät turhaa byrokratiaa ja ovat johtaneet keinotteluun ja korruptioon.


Mielestäni valtion tulisi tukea taidetta aivan toisella tavalla, siten että taiteilijoita edesautettaisiiin pärjäämään omalla työllään. Taiteen ALV voitaisiin laskea nollaan ja taiteen ostajalle voitaisiin antaa verovähennysoikeus, sekä valtio voisii järjestää taiteilijoille paikkoja joihin he voisivat kokoontua päivisin ja iltaisin esittelemään ja myymään teoksiaan ja niiden oheistuotteita. Taiteilijoille voisi antaa myös Perustulon, jotta työtönkin taiteilija voisi olla hyödyksi yhteiskunnalle, ilman jatkuvaa viranomaisvalvontaa ja pelkäämistä perusturvan menettämisestä, jos tekee taidettaan työttömänä.


Olen kuitenkin virallisen taidekentän toimijoiden puolelta kohdannut valtavaa vastarintaa ehdotuksiani vastaan, koska he eivät halua luopua apurahoista ja muista julkisista tuista. Niinpä ajattelin hakea itsekin apurahaa omalle erinomaiselle ja aikaisemmin ennennäkemättömälle taiteen apurahaidealle. Mielelläni myös kuulisin lukijoiden mielipiteitä apurahaideastani, jonka uskoisin suuresta satsauksesta huolimatta, tuovan valtiolle ennenäkemättömän julkisuuden ja tuottavuuden ajan myötä.


Minulla on näitä maapalloon liittyviä ideataideteoksia.



Näin mietin seuraavanlaista ideaa. Kun minulla nyt sattuu olemaan näitä vastaavia maapalloideoita valmiina tekemistä vaille, ajattelin hakea valtiolta apurahaa niiden tekemiseen. Jotta voisin maalata teokset oikeasta perspektiivistä katsoen, olisi minun päästävä maalaamaan ne jollekin avaruusasemalle. Eihän puolen vuoden matka asemalle maksaisi varmaan kuin jonkun satamiljoonaa koulutuksineen päivineen. Mitätön pikkuraha siitä julkisuudesta ja maineesta jonka valtiomme saisi projektista.


Samalla voisin lahjoittaa avaruudessa maalaamani maapalloteokset valtiolle aivan uuteen maapallotaidemuseoon, jonka rakentaminen pitäisi tietenkin aloittaa välittömästi, jotta museo olisi valmiina sitten kun saavun avaruusasemalta valmiiden teosten kanssa. Museo pitäiisi tietenkin nimetä minun mukaanii, vaikkapa -Maapallo Markun Taidemuseoksi- tai -Markun Maapallotaiteen Museoksi-, enkä minä haluaisi ideani ja nimeni käytöstä museon yhteydessä kuin muutaman miljoonan lisenssimaksun vuodessa.


Samalla museo voisi tietenkin myydä teoksieni kuvilla varustettuja T-paitoja, postikortteja, vedoksia, teemukeja, käsilaukkuja ja muita vastaavia tuotteita. Enkä minä niistäkään tarvitsisi kuin 50% provision tekijänoikeuspalkkioina. Museo tulisi olla tietenkin maapallon muotoinen ja esimerkiksi maapalloteokseni -After all- sopisi erinomaisesti museon malliksi. Samalla se kuvastaisi maapalloa tilassa johon ihminen sen on jo melkein saanut.



Olen aivan varma että turistivirta museoon olisi lakkaamaton ja sitä tultaisiin ihmettelemään maailman joka kolkasta, ja aikaa myöten sen kulttiarvo olisi mittaamaton. Eli valtion kannattaisi ehdottomasti satsata minun kehittämääni taiteelliseen projektiin sen vaatima rahamäärä, koska se olisi ei vain taiteen kannalta katsottuna, vaan myös uuden bisnesidean muodossa ennennäkemätön ja takuuvarma.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.