tiistai 28. marraskuuta 2017

Autoilijat taas rokotuksen kohteena

Päivän Iltalehti kirjoittaa, että hallitus esittää rikesakon lopettamista ja tilalle tulee liikennevirhemaksu, ja jo 1-5 kilometrin ylinopeudesta aletaan antaa 70€ sakko. Samoin 5-10 kilometrin ylinopeudesta aletaan sakottamaan 100€.                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                             http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201711272200562109_u0.shtml

Minulla on paljon parempi ehdotus, aletaan sakottamaan myös alinopeuksista. Onhan se nyt kummallista, että jos joku ajaa 60-alueella 80km tunnissa, häntä sakotetaan, mutta jos ajaa 60-alueella 40km tunnissa, siitä ei seuraa mitään sanktioita, vaikka rike on aivan vastaava. Kyllä kansalaisen tulee ajaa juuri sitä vauhtia, jonka virkamies on määrännyt kullekin tielle nopeusrajoitukseksi.

Ja kai siellä valtionhallinnossakin ymmärretään, että jos vuoden sakotuskiintiö tulee täyteen jo juhannusruuhkissa, niin koko loppuvuosi on pelkkää plussaa valtiontalouteen? Ja jos hallitus tai kansanedustajat eivät asiaa ymmärrä, niin varmasti sieltä joku asiantuntija ymmärtää asian?

Saako poliisi tehdä rikoksia

Väittelimme joidenkin kaveriemme kanssa eräässä illanistujaisissa siitä, saako poliisi syyllistyä rikokseen? Jotkut olivat sitä mieltä, että poliisi saa tehdä rikoksia, jos eivät saisi, he eivät saisi ketään rikollista kiinni. Minä ja monet muut, olimme sitä mieltä ettei poliisi missään tilanteessa saa tehdä rikoksia. Oma perusteluni asiaan oli, ettei poliisi ole enää poliisi, silloin kun hän syyllistyy rikokseen. Mutta mitä arvon lukijat ovat asiasta mieltä?

Poliitikkojen ansioluettelot

Näin Taidemaalarina sitä usein tulee ihmeteltyä joidenkin taidemaailman toimijoiden CV:itä, varsinkin kun tarkastelee samalla Portfoliota, josta näkee minkälaisilla teoksilla CV on tehty. Eikä voi olla ihmettelemättä, miten monilla lähes käsittämättömän huonoilla maalareilla, on mitä ihmeellisimpiä ansioita ansioluettelossaan.

Sama tuntuu olevan maamme poliitikkojen ansioluetteloiden kanssa. Sieltäkin löytyy mitä ihmeellisimpiä titteleitä ja vakansseja joita on hoidettu. Poliitikoilta ei kuitenkaan löydy Portfoliota, kuten taidemaalareilta, joten on vaikea hahmottaa miten mitäkin virkaa tai luottamusasemaa on hoidettu.

Joten ehdottaisinkin että myös poliitikoilla tulisi olla CV:n lisäksi jonkinlainen Portfolio, josta näkisi kuinka paljon valtio on esimerkiksi velkaantunut tai myynyt alihintaan valtion omaisuutta, sinä aikana kun poliitikko on ollut kansanedustajana. Kuinka paljon työttömyys on lisääntynyt, paljonko ruokajonot ovat kasvaneet ja kaikki tällaiset vastaavat asiat voitaisiin merkitä näihin poliitikkojen portfolioihin.

Tällainen portfolio antaisi paljon rehellisemmmän kuvan poliitikkojen oikeista ansioista, kuin pelkkä CV, johon merkitään vain mitä vakansseja ja luottamustoimia on hoitanut ja miten kauan. Eli todellisesta työstä ja miten työ on hoidettu, ei CV kerro mitään. Tällainen Portfolio antaisi äänestäjälle myöskin mahdollisuuden arvioida kannattaako esimerkiksi äänestää 20-30 vuotta eduskunnassa ollutta kansanedustajaa, jolla on kyllä valtavan hieno CV, mitä ihmeellisimpine titteleineen ja ansioineen, vaikka todellisuudessa maan asiat ovat menneet aivan katastrofaaliseen tilaan samaan aikaan.

Sama tulisi olla myös korkeilla virkamiehillä ja varsinkin ylimmillä laillisuusvalvojilla. Olisihan se hauska lukea vaikkapa jonkun eduskunnan oikeusasiamiehen tai oikeuskanslerin Portfoliota, joo olimme virassa kymmenen vuotta ja estimme kaiken viranomaisrikollisuuden tutkinnan, vaikka kansalaiset niitä tutkintapyyntöjä lähettelivät kymmeniä tuhansia todisteiden kanssa.

torstai 16. marraskuuta 2017

Hauska runoilta

Huomasin tuossa jossain vaiheessa kesää Kapinarunokeräys 3:n ja tein seuraavanlaisen runon itsekin ja lähetin runokeräykseen.

https://www.tyovaenperinne.fi/?p=2564

Ei suomi ole sama maa, mihin synnyin minä.
Nyt kuulutaan me Eurooppaan, näennäisitsenäisinä.

Ne myivät koko kotimaan, ja huijasivat kansaa.
Korruptiopoliitikot, ja lakeijansa.

En omakseni tunne enää, tätä maata lainkaan.
Kun oikeutta hain, minkä vainon perään sainkaan.

Ei tätä maata pelastaa, voi kohta enää kukaan.
Kun globalismi-hulluuteen, lähdettiin me mukaan.

Voi kumpa kansa heräisi, ja silmänsä avaisi.
Joukot kokoon keräisi, ja maamme pelastaisi.

Jonkun ajan kuluttua, huomasin sähköpostiini tulleen viestin, jonka oli lähettänyt Jussi Särkelä. Siinä sanottiin, että runokeräykseen oli lähetetty 116 runoa ja niistä 22 oli valittu esitettäväksi runoillassa, ja minut kutsuttiin 3.11.2017 olevaan runoiltaan esittämään runoni.

Soitin Särkelälle ja kerroin etten ole mikään runonlausuja, vaikka olen runon kirjoittanutkin. Hän sanoi, että tulet vaikka vain lukemaan runon, eivät muutkaan kuulemma olleet mitään runonlausujia. Kerroin ilman muuta tulevani tilaisuuteen, koska oli kutsuttu ja tilaisuus oli minulle aivan uusi kokemus. En koskaan ole ollut aiemmin vastaavassa tilaisuudessa.

Olin jo hyvissä ajoin paikalla 3.11 Sörnäisten rantatiellä, missä työväen kirjasti sijaitsee. Sisälle mentyäni, sain ohjelmanumeron ja kun tutkin sitä, ei minun nimeäni ollut mainittu esiintyjälistassa. Joku paikalla ollut järjestäjä, meni juontaja Särkelälle ihmettelemään asiaa, ja hän sanoi, että jos on kutsuttu, niin ilman muuta esiintymään, vaikka olin järjestäjälle ilmoittanut, että jos minut on kutsuttu turhaan paikalle, niin voin kyllä lähteä poiskin.

Väliajalla näytin runoni Särkelälle ja onneksi minulla oli kaksi ylimääräistä printtiä runostani, jotta sain annettua tilaisuudessa oleville runoarvostelijoille toisen niistä. Näin he pääsivät tutustumaan runooni ja pystyivät antamaan siitä arvioita.

Pian väliajan jälkeen, olikin minun vuoroni mennä esiintymään ja lausumaan runoni. Lausuttuani runon, otti toinen arvostelijoista Miia Toivio esille yhden lauseen runostani. ”En omakseni tunne enää tätä maata lainkaan”. Hän sanoi, että jos koen noin, on asia aika huolestuttava.

Vastasin että todellakin koen noin. Kerroin että täytän 55-vuotta vielä tänä vuonna ja on vähän perspektiiviä katsoa asioita pitkässä juoksussa. Mielestäni meillä oli järjettömän hyvä valtio 80-luvulla ja kun näen mihin suuntaan ollaan menty, olen todella huolissani mihin olemmekaan menossa? Enkä suinkaan ole itseni puolesta huolissani, vaan lasteni puolesta, vaikka hekin ovat jo aikuisia, mutta siitä huolimatta.

Tilaisuuden ollessa lopuillaan ja poislähtiessäni sain kuulla että tilaisuus videoitiin suoraan Youtubeen ja sinne videon piti jäädäkin, kaikkien katseltavaksi. Yllätyksekseni huomasin seuraavana päivänä, ettei video olekaan saatavilla Youtubesta ja ihmettelin asiaa.


Sitten aloin miettimään, että mistä johtuu ettei video ole katseltavissa. Ja ajattelin johtuisiko se minusta? Tilaisuushan oli poliittinen, tilaisuuden avaaja oli Pentti Arajärvi. Eikä näissä poliittisissa tilaisuuksissa yleisesti saa kertoa havaitsemiaan tosiasioita maan alasajosta, vaan niissähän pitäisi hypettää ja kehua maatamme ja poliittista järjestelmäämme, sekä kuinka hyvin meillä on asiat hoidettu.

Joten olisikin aikamoinen juttu, jos minut kutsuttiinkin vahingossa tilaisuuteen, koska en ollut esiintyjälistalla? Ja jos video tilaisuudesta jouduttiin jättää julkaisematta minun puheideni takia? Joten jos näin kävi, olen todella pahoillani muiden runonlausujien puolesta ja mielestäni minun osuuteni videosta voisi editoida pois, jotta minun takiani ei tarvitsisi koko videota jättää julkaisematta. Tilaisuudessa oli useita loistavia runoja ja runonlausujia, ja he kaikki ansaitsisivat tulla nähdyiksi ja kuulluiksi videon muodossa. Vaikka täytyy sen verran sanoa, että minun runoni taisi olla ainoa oikea kapinaruno?

Tosin en tiedä totuutta, mutta se olisi mukava kuulla joskus. Runo jonka keräykseen tein, oli kuudes tekemäni runo ja olen aikaisemmin lähettänyt runon vastaavaan keräykseen, ja silloin runoni kuului julkaistujen runojen joukkoon ja niistä tehtiin Antologia.

Koska myös nyt lähettämäni runon piti tulla Kapinarunokirjaan, olisi se jo toinen runo joka julkaistaan kirjassa. Aikahyvä prosenttiluku, tekemästäni kuudesta runosta jo toinen tulisi kirjaan. Mutta jos prosenttilukua katsotaan siten, että olen kahteen runokeräykseen osallistunut ja saanut molempiin runoni julkaistua, on onnistumisprosentti täydet 100.

Tosin en tiedä tuleeko runoni Kapinarunokirjaan, mutta tulevaisuus näyttää miten käy?