lauantai 27. lokakuuta 2018

Demokratia

Meille kerrotaan, että elämme demokratiassa. Mielestäni tämä ei pidä alkuunkaan paikkaansa ja perustelen asian seuraavasti.

Kun kansalainen täyttää 18-vuotta, hän saa äänioikeuden. Näin hän pääsee äänestämään valtiollisista asioista ja saa osallistua demokraattiseen päätöksentekoon. 50-vuotta myöhemmin kansalainen täyttää 68-vuotta ja hän on saanut käyttää demokraattista äänioikeuttaan valtiollisissa asioissa 12-kertaa. Siis kokonaista 12-kertaa, 50-vuoden aikana, ja tätä pidetään demokratiana.

Eikä siinä vielä kaikki, ne 12-kertaa kun kansalainen on saanut 50-vuoden aikana osallistua demokraattiseen päätöksentekoon valtiollisissa asioissa, hän on saanut äänestää vaaliehdokasta jolla ei ole mitään velvollisuutta pysyä vaalilupauksissaan. Ja kun kansalainen on 12-kertaa äänestänyt 50-vuoden aikana ehdokasta joka ei ole pitänyt vaalilupauksiaan, ei kansalainen ole oikeasti voinut vaikuttaa valtion asioihin millään lailla.

Demokratiamme ei siis ole mitään oikeaa demokratiaa, vaan vedätys, jolla kansalaiset saadaan uskomaan demokratian olemassaoloon ja siihen, että kansalaisilla olisi muka joku oikea mahdollisuus vaikuttaa valtion asioihin. Ne kansalaiset jotka pitävät järjestelmäämme demokratiana, ovat äärimmäisen lapsenuskoisia ja naiveja.

Kansalaisten tulisikin miettiä minkälaiset yhteiskunnan jarrut estävät demokraattisen päätöksenteon laajentamista siten, että kansalaiset pääsisivät yhä enemmän äänestämään suoraan asioista, eikä henkilöistä jotka asiat päättävät? Tällä hetkellä olisi paremmat mahdollisuudet kuin koskaan aiemmin, antaa kansalaisten päättää omista ja valtion asioista suorilla sitovilla kansanäänestyksillä, ja poliitikkojen tehtäviksi jäisivät vain kansanäänestysten tulosten täytäntöönpano.

Vaatikaamme siis oikeaa demokratiaa, suoria sitovia kansanäänestyksiä valtiota ja kansalaisia koskevissa asioissa. Ei anneta enää korruptoituneiden poliitikkojen päättää asioista, vaan aletaan päättää niistä itse, kaikkien kansalaisten kesken.

sunnuntai 21. lokakuuta 2018

Turre eduskuntaan

Mietin tässä sellaista asiaa kuin, että meillä alkaa olla eduskunnassa jo kaikkien vähemmistöjen ja pienten piirien edustajia, niin asiat alkavat siltä osin olla kunnossa. Mutta yhtään eläinkunnan edustajaa ei parlamentistä vielä löydy ja mielestäni tämä asia tulisi korjata jo seuraavissa vaaleissa.

Tuossa meidän naapurintädillä on oikein mukava ja kiltti koira, nimeltään Turre, ja mielestäni hän olisi oikein mallikas eläinten edustajaksi eduskuntaan, pitämään huolta eläinten eduista ja oikeuksista. Tässä olisi siis aivan loistava eläinkunnan yksilö, edustamaan pahassa alistusasemassa olevia eläimiä ja suojelemaan heitä ihmisten hyväksikäytöltä.

Jos joku epäilee, ettei naapurintädin Turre suoriutuisi parlamentaarisesta edustajan tehtävästään kunnolla, niin uskoisin, että kyllä Turre äkkiä oppii painamaan sitä oikeaa nappia ryhmäkurin mukaisesti ja vieläpä paljon pienemmällä makupalalla, kuin nykyiset edustajat. Osaahan Turre oikein mallikkaasti antaa tassuakin, vaikka ventovieraallekin.

Turre ei myöskään ajelisi taksilla yökausia kennelistä kenneliin, etsimässä itselleen vastakkaisen sukupuolen edustajia, vaan pysyisi kiltistä naapurintädin luona kaikki illat ja viikonloput.

Turre herättäisi myös varmaan mielenkiintoa ulkomailla asti, maailman ensimmäisenä parlamentaarisena eläinkunnan edustajana maailmassa. Edellinen eläinkunnan parlamentaarinen edustaja maapallolla, on varmaan ollut Caliculan senaattoriksi nimeämä hevonen ja siitä on jo niin pitkä aika, että jo viimein myös eläimillä tulisi olla edustaja eduskunnassa.

Eli olkaamme edistyksellisia ja äänestäkäämme Turre eduskuntaan, minun ääneni menee taatusti Turrelle.

Kun tätä asiaa alkaa miettimään hiukan pidemmälle, niin entäpä jos kaikki rivikansanedustajat valittaisiinkin näistä eläinkunnan edustajista? Eikö se tulisi veronmaksajille paljon halvemmaksi, kouluttaa näitä ryhmäkurilla toimivia oikean napin painajia näistä eläinkunnan edustajista? Nykyiset kansanedustajathan tulevat veronmaksajille, aivan valtavan kalliiksi, verrattuna näihin eläinkunnan edustajiin.

lauantai 1. syyskuuta 2018

Varoitus, sisältää kirosanoja

Pahoittelen, että blogi sisältää paljon kirosanoja, mutta kyseessä on sanaleikki, jota ilman kirosanoja ei voisi sanoa. Eräs muusikkoystäväni tuli eräänä päivänä käymään ja kun kysyin kuulumisia, hän sanoi että vituttaa. Sitten kun kyselin mikä kaikki vituttaa, niin keksimme hauskan sanaleikin niistä asioista.

Vituttaa kun poliitikot kusettaa, vituttaa kun virkamiehet kusettaa, vituttaa kun työnantaja kusettaa, vituttaa kun työkaverit kusettaa, vituttaa kun muija kusettaa, vituttaa kun lapset kusettaa ja vituttaa kun kaverit kusettaa.

Ja sitten kun menet vitutukseen kaljalle, niin jumalauta sekin kusettaa. Ainoa ketä pääset harvoin itse kusettamaan, on perheen koira ja silloinkin sataa yleensä kaatamalla vettä tai räntää, tai on yli 20-astetta pakkasta.

Tätä ei sitten tosikkojen tarvitse ottaa tosissaan, kyse on vain sanaleikistä.

tiistai 28. elokuuta 2018

Kävinpä baarissa

Olin tässä eräänä päivänä yhdellä kaverillani kylässä ja kävimme seikkailemassa Google earth:lla ympäri Helsinkiä. Kun vaasankadun kohdalla yhtäkkiä jouduimme Solmu pubin sisälle virtuaalisesti, siis aivan vahingossa, ilmeisesti vahinkoklikkauksella. Olen ennenkin käynyt virtuaalisesti muutamassa kaupassa, joten tiesin, että tällainen toiminto on olemassa, mutten tiennyt, että sillä pääsee kapakoihinkin sisään. Tosin mitään emme pystyneet tilaamaan ja jäimme näin kuivin suin, koska olimme siellä virtuaalisesti. Mutta tulihan tutustuttua Solmu pubiinkin. Ilman tätä tapausta, siihen tuskin olisi tullut tutustuttua.

Mietimme kuitenkin, että mitäs jos vastaava palvelu olisi saatavana reaaliaikaisesti? Voisi viikonloppuiltoina käydä katsomassa, että missähän kapakassa ne kaverit oikein ovat ja ennenkaikkea missä kunnossa, että voiko mennä samaan kapakkaan, vai pitääkö valita paikka, josta ei tunne ketään?

Veimme ajatusta hieman pidemmälle ja mietimme, että mitähän jos tällainen reaaliaikainen tositv olisi jokaisessa kapakassa, pikkupubista yökerhoihin? Näin kansalaiset voisivat seurata missä ravintoloissa nuo meidän päättäjämme arki-iltoina ja viikonloppuina viettävät aikaa, missä kunnossa ja missä seurassa, ja ennenkaikkea kuka maksaa laskun? Tämä reality tv löisi laudalta kaikki muut realitysarjat ja ne voitaisiin lopettaa kertaheitolla. Ja mielestäni tällainen tulisi toteuttaa mahdollisimman nopeasti. Koska kansalaisillakin on totalitarinen valvonta tällä hetkellä, tulee kansalaisilla olla mahdollisuus valvoa myös päättäjiään. Myös eduskuntatalossa tulisi olla reaaliaikainen kameravalvonta, jonka kautta kansalaiset voisivat valvoa, mitä ne meidän kansalaisten edustajat siellä työaikana touhuavat, vai ovatko paikalla lainkaan?

Kun vain joka kymmenes onnistuu saamaan aktiivimallin mukaisen aktivointipaikan itselleen, niin voisiko tämän liittää myös aktiivimalliin? Vaikkapa siten, että jos kansalainen seuraa vaikkapa kaksi tuntia päivässä politiikan tosi tv:tä, niin aktiivimalli täyttyisi. Viikonloppuilloista ja juhlapyhistä sovittaisiin sitten erikseen jonkinlainen lisäkorotus peruspäivärahaan.

tiistai 7. elokuuta 2018

Edustuksellinen vai huijaridemokratia

Meille kerrotaan, että elämme edustuksellisessa demokratiassa ja varsinkin poliittinen eliittimme viljelee tätä sanontaa edustuksellisesta demokratiasta hyvin usein. Myös monet blogistit ja kommentoijat palstalla muistavat mainita, miten järjestelmämme on edustuksellinen demokratia.

Mielestäni tämä ei pidä paikkaansa ja perustelen miksi me emme mielestäni elä edustuksellisessa demokratiassa.

Minusta edustuksellinen demokratia tarkoittaa sitä, että vaaliehdokas ennen vaaleja kertoo mielipiteensä asioista ja kansalaiset päättävät sitten, antavatko äänensä tälle edustajalle ja sille mitä hän edustaa.

Kun vaalien jälkeen tämä edustaja kääntääkin takkinsa ja alkaakin edustamaan aivan muita asioita kuin ennen vaaleja on luvannut, niin tässä kohtaa hän ei enää edustakaan niitä äänestäjiä jotka hänelle äänensä ovat antaneet. Eli kun vaaliehdokkaalla ei ole velvollisuutta pitää vaalilupauksiaan, hän ei enää edusta äänestäjiään ja tässä kohtaa edustuksellinen demokratia heittää kuperkeikan ja muuttuu huijaridemokratiaksi.

Huijaridemokratia sanana kuvaa paljon paremmin järjestelmäämme kuin edustuksellinen demokratia. Se kuka parhaiten osaa huijata äänestäjiä antamaan äänensä itselleen, on vaalivoittaja, Koska vaalilupauksia ei tarvitse pitää, on valta saatu huijaamalla.

Tällä hetkellä siniset ovat malliesimerkki demokratiamme erittäin surkeasta tilasta, kukaan ei ole antanut heille mandaattia sinisinä, vaan he ovat saaneet valtansa huijaamalla toisen puolueen, perussuomalaisten äänestäjiä. Kun kaikki kansanedustajat hyväksyvät asian tilan tällaisenaan, voidaan todeta ettei yksikään heistä ole oikeasti huolissaan demokratiasta tai oikeusvaltiomme tilasta, he ovat ainoastaan huolissaan omasta vallastaan ja hillotolpastaan. Demokratia ei siis kiinnosta päättäjiämme pätkääkään, vain valta ja raha ohjaavat heitä kaikkia.

Blogistina en ole huolissani ainoastaan poliitikkojemme demokratian vastaisista toimista ja kansalaisten huijaamisesta, vaan olen huolissani myöskin niistä kansalaisista, jotka nielevät tällaiset edustukselliset demokratiaväitteet, ajattelematta lainkaan, mitä edustuksellinen demokratia oikeasti tarkoittaa.