ULKOMAILLA. Korkeakouluopiskelijoiden älykkyysosamäärä laskee edelleen uuden amerikkalaisen tutkimuksen mukaan. Yhdysvalloissa ollaan parhaillaan ohittamassa tärkeää käännekohtaa, jolloin akateemisesti koulutetut ihmiset ovat keskimäärin tyhmempiä kuin koko väestö.
Kenellä on korkein älykkyys? Tavallinen putkimies vai keskimääräinen akateeminen?
Ryhmä amerikkalaisia tutkijoita päätti tutkia laajalle levinneen uskomuksen todenperäisyyttä, jonka mukaan länsimaisilla yliopisto-opiskelijoilla on 115–130 älykkyysosamäärää – selvästi yli 102 älykkyysosamäärää, jotka vallitsevat keskimäärin väestössä.
”Jäljitimme tämän uskomuksen alkuperän vanhentuneisiin tiedustelutietoihin, jotka kerättiin 1940- ja 1950-luvuilla, jolloin yliopistokoulutus oli harvojen etuoikeus. Viimeaikaisten älykkyysosamäärätietojen tarkastelu osoittaa, että korkeakoulu- ja yliopisto-opiskelijoiden älykkyysosamäärä on laskenut väestön keskimääräiselle tasolle”, tutkijat kirjoittavat uudesta tutkimuksesta kertovassa artikkelissa.
Korkeakouluopiskelijoiden keskimääräinen älykkyysosamäärä korkeakoulutasolla Yhdysvalloissa on nykyään 102 älykkyysosamäärää – sama kuin keskimääräisellä amerikkalaisella – mutta hälyttävä asia on, että opiskelijoiden keskuudessa älykkyysosamäärä laskee 0.2 pistettä vuodessa.
Tutkijat selittävät tilannetta sillä, että korkeakoulut ovat yhä paremmin houkutelleet matalan älykkyyden omaavia henkilöitä korkeakoulutukseen. Tätä on käytetty myös Ruotsissa keinona peitellä työttömyyttä, jota on arvosteltu useilta tahoilta.”
”Ruotsissa korkeakoulut toimivat alue- ja työvoimapoliittisesti, suuri osa nuoresta sukupolvesta on piilossa siellä, vaikka he eivät halua opiskella eikä heillä ole erityisiä edellytyksiä akateemisille opinnoille”, totesi kirjallisuudentutkija Ebba Witt-Brattström Uutisten haastattelussa 2000-luvun alussa.
Kun korkeasta koulutuksesta tulee merkki alhaisesta älykkyysosamäärästä, sillä voi olla merkittäviä seurauksia yhteiskunnalle, amerikkalaiset tutkijat varoittavat.
He esittävät myös useita teorioita siitä, mitä on tehtävä itse yliopistoissa, kun yhä vähemmän älykkäät yksilöt opiskelevat näissä yliopistoissa.
”Ensinnäkin yliopistojen ja professorien on ymmärrettävä, että heidän opiskelijansa eivät ole enää poikkeuksellisia, vaan keskinkertaisia, ja mukautettava opetussuunnitelmia ja akateemisia tasoja vastaavasti. Toiseksi työnantajat eivät voi enää luottaa siihen, että yliopistosta valmistuneet ovat älykkäitä tai kykenevämpiä kuin ne, joilla ei ole tutkintoa”, tutkijat kirjoittavat.
Kolmas seuraus on myös minäkuva, joka on tärkeä monille korkeakouluopiskelijoille. Tutkijoiden on ymmärrettävä, että yliopistoon pääsy ei ole enää kutsu liittyä eliittiryhmään, vaan pikemminkin päinvastoin.
Tutkijat huomauttavat, että myytti, jonka mukaan korkea koulutustaso osoittaa korkeaa älykkyyttä, on ”uskomattoman epätarkka, vanhentunut eikä perustu näyttöön”.
Korkeasti koulutetuilla alhaisempi älykkyysosamäärä | Vapaat ajat (friatider.se)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.