Hauska runoilta

Huomasin tuossa jossain vaiheessa kesää Kapinarunokeräys 3:n ja tein seuraavanlaisen runon itsekin ja lähetin runokeräykseen.

https://www.tyovaenperinne.fi/?p=2564

Ei suomi ole sama maa, mihin synnyin minä.

Nyt kuulutaan me Eurooppaan, näennäisitsenäisinä.

Ne myivät koko kotimaan, ja huijasivat kansaa.

Korruptiopoliitikot, ja lakeijansa.

En omakseni tunne enää, tätä maata lainkaan.

Kun oikeutta hain, minkä vainon perään sainkaan.

Ei tätä maata pelastaa, voi kohta enää kukaan.

Kun globalismi-hulluuteen, lähdettiin me mukaan.

Voi kumpa kansa heräisi, ja silmänsä avaisi.

Joukot kokoon keräisi, ja maamme pelastaisi.

Jonkun ajan kuluttua, huomasin sähköpostiini tulleen viestin, jonka oli lähettänyt Jussi Särkelä. Siinä sanottiin, että runokeräykseen oli lähetetty 116 runoa ja niistä 22 oli valittu esitettäväksi runoillassa, ja minut kutsuttiin 3.11.2017 olevaan runoiltaan esittämään runoni.

Soitin Särkelälle ja kerroin etten ole mikään runonlausuja, vaikka olen runon kirjoittanutkin. Hän sanoi, että tulet vaikka vain lukemaan runon, eivät muutkaan kuulemma olleet mitään runonlausujia. Kerroin ilman muuta tulevani tilaisuuteen, koska oli kutsuttu ja tilaisuus oli minulle aivan uusi kokemus. En koskaan ole ollut aiemmin vastaavassa tilaisuudessa.

Olin jo hyvissä ajoin paikalla 3.11 Sörnäisten rantatiellä, missä työväen kirjasti sijaitsee. Sisälle mentyäni, sain ohjelmanumeron ja kun tutkin sitä, ei minun nimeäni ollut mainittu esiintyjälistassa. Joku paikalla ollut järjestäjä, meni juontaja Särkelälle ihmettelemään asiaa, ja hän sanoi, että jos on kutsuttu, niin ilman muuta esiintymään, vaikka olin järjestäjälle ilmoittanut, että jos minut on kutsuttu turhaan paikalle, niin voin kyllä lähteä poiskin.

Väliajalla näytin runoni Särkelälle ja onneksi minulla oli kaksi ylimääräistä printtiä runostani, jotta sain annettua tilaisuudessa oleville runoarvostelijoille toisen niistä. Näin he pääsivät tutustumaan runooni ja pystyivät antamaan siitä arvioita.

Pian väliajan jälkeen, olikin minun vuoroni mennä esiintymään ja lausumaan runoni. Lausuttuani runon, otti toinen arvostelijoista Miia Toivio esille yhden lauseen runostani. ”En omakseni tunne enää tätä maata lainkaan”. Hän sanoi, että jos koen noin, on asia aika huolestuttava.

Vastasin että todellakin koen noin. Kerroin että täytän 55-vuotta vielä tänä vuonna ja on vähän perspektiiviä katsoa asioita pitkässä juoksussa. Mielestäni meillä oli järjettömän hyvä valtio 80-luvulla ja kun näen mihin suuntaan ollaan menty, olen todella huolissani mihin olemmekaan menossa? Enkä suinkaan ole itseni puolesta huolissani, vaan lasteni puolesta, vaikka hekin ovat jo aikuisia, mutta siitä huolimatta.

Tilaisuuden ollessa lopuillaan ja poislähtiessäni sain kuulla että tilaisuus videoitiin suoraan Youtubeen ja sinne videon piti jäädäkin, kaikkien katseltavaksi. Yllätyksekseni huomasin seuraavana päivänä, ettei video olekaan saatavilla Youtubesta ja ihmettelin asiaa.

https://www.youtube.com/watch?v=goJOkhFGsvy

Sitten aloin miettimään, että mistä johtuu ettei video ole katseltavissa. Ja ajattelin johtuisiko se minusta? Tilaisuushan oli poliittinen, tilaisuuden avaaja oli Pentti Arajärvi. Eikä näissä poliittisissa tilaisuuksissa yleisesti saa kertoa havaitsemiaan tosiasioita maan alasajosta, vaan niissähän pitäisi hypettää ja kehua maatamme ja poliittista järjestelmäämme, sekä kuinka hyvin meillä on asiat hoidettu.

Joten olisikin aikamoinen juttu, jos minut kutsuttiinkin vahingossa tilaisuuteen, koska en ollut esiintyjälistalla? Ja jos video tilaisuudesta jouduttiin jättää julkaisematta minun puheideni takia? Joten jos näin kävi, olen todella pahoillani muiden runonlausujien puolesta ja mielestäni minun osuuteni videosta voisi editoida pois, jotta minun takiani ei tarvitsisi koko videota jättää julkaisematta. Tilaisuudessa oli useita loistavia runoja ja runonlausujia, ja he kaikki ansaitsisivat tulla nähdyiksi ja kuulluiksi videon muodossa. Vaikka täytyy sen verran sanoa, että minun runoni taisi olla ainoa oikea kapinaruno?

Tosin en tiedä totuutta, mutta se olisi mukava kuulla joskus. Runo jonka keräykseen tein, oli kuudes tekemäni runo ja olen aikaisemmin lähettänyt runon vastaavaan keräykseen, ja silloin runoni kuului julkaistujen runojen joukkoon ja niistä tehtiin Antologia.

Koska myös nyt lähettämäni runon piti tulla Kapinarunokirjaan, olisi se jo toinen runo joka julkaistaan kirjassa. Aikahyvä prosenttiluku, tekemästäni kuudesta runosta jo toinen tulisi kirjaan. Mutta jos prosenttilukua katsotaan siten, että olen kahteen runokeräykseen osallistunut ja saanut molempiin runoni julkaistua, on onnistumisprosentti täydet 100.

Tosin en tiedä tuleeko runoni Kapinarunokirjaan, mutta tulevaisuus näyttää miten käy?